25 yötä jouluun on...

...laskin aivan itse! Kylläpäs nyt postatuttaa, mutta ei kai se pahasta ole!? Joululaulut on jo hetken soineet päässä ja joutunnelmaan pikkuhiljaa virittäydytty, mutta tänään joulu jo vähän niinkuin omalla kohdalla alkoi! Ostettiin tai siis iskä osti mulle nimittäin joulukalenterin! Wuhuu, se oikein sellainen hieno Nalle Puh-suklaakalenteri... Haluaisin vielä partiolaisten, muttei ne ikinä tuu meille myymään niitä =( Sitten ostettiin meidän haukuille (ekat) joululahjatkin ja sain paketoida ne, oon niin joulufiiliksissä! Ja kun oikeen vauhtiin pääsin, niin kirjoitin vielä joululahjatoivelistankin! Oon siis naperosta asti aina kirjottanut joulupukille kirjeen, ja se on laitettu meidän postilaatikkoon, josta "tontut on käyneet sen hakemassa"... No joo, jos tällä kertaa jätän sen vaan suoraan keittiön pöydälle, niin meneepähän toiveet oikeeseen osoitteeseen!


Koska olen ollut tänä vuonna niin hirmu kiltti, ja ansaitsen paljon lahjoja, toivoisin:



-sen otuksen, josta oli eilisessä postauksessa kaksi kuvaa...

-KL:n ruskea Mondou huppari

-talviratsastushousut (ei toppa)

-jotkut LÄMPIMÄT ja VILLAISET ratsastussukat





-Jacsonin musta toppaliivi

-kirjoja

-lahjakortteja, esim. S-ryhmä, Zara, joku ratsastustarvikeliike




Olikohan tossa tarpeeks... Melko ratsastustarvikepainotteinen lista :D Ensimmäistä toivon tietysti eniten, mutta se toive on melko mahdoton, niin oletan sitten saavani hyvitykseksi nuo muut ainakin! Heh...

Jees, eipä mulla muuta, tekipähän vaan mieli jakaa mut ihanat toiveet tännekin! Voin sitten antaa osoitteen, jos joku haluaa mulle joulumieltä pakettien muodossa lähetellä! Tsih. Huomenna töitä ja torstaina tallille, palaillaan taas! Moikkis =)

Masentava maanantai

Jepjep, oli siis tosiaan aika rankka viikonloppu takana, vaikken siitä oikeestaan mitään tänne kirjottanutkaan, ja tänään aamulla uni vei kyllä koulusta voiton. Nukuin siis melkeen kolmeen asti päivällä, väsytti ja masensi vaan niin paljon. Tänään ratsastin Lennin, kokeilin sillä ekaa kertaa gägi-kuolainta, kun se on nyt testissä estekuolaimeksi. Se tuntui ihan hyvältä ja Lennikin hyväksyi sen aika kivasti, itsellä oli vaan vähän vaikeuksia pitää kättä vakaana sen kanssa, mutta ehkä se on vaan tottumiskysymys. Ens viikolla testataan sit vielä hypätessä, miltä se tuntuu.

Nyt kun angstaamisen makuun tuossa alussa pääsin, niin jatkanpa sitä lisää. Mulla on nimittäin hirveä ongelma, mulla ei ole rahaa. Tai siis, kyllähän mä nyt käyn töissä ja mulla on rahaa, muttei tarpeeksi. Nimittäin hevoseen. Mun elämäni hevonen on laitettu myyntiin, eikä mulla ole rahaa ostaa sitä.

<3

Hevonen on siis Pedantin entinen tuntiheppa Hobbis, jolla hyppäsin muunmuassa ekat estekisani. Ratsastin sillä viime ja tämän vuoden puolella aika paljon, ja sen kanssa oppisin esteratsastuksesta ihan hirveesti. Hobbis on 13-vuotias, iso, kaunis, söpö ja kiltti ja kaikinpuolin täydellinen hevonen. Se hyppää ihanan helposti, ja osaa kouluakin vissiin vaativalle tasolle asti. Sillä on hypätty jotain 150 luokkia, ja tänä vuonna se hyppäsi Turun Maljan ja on vaan yksinkertaisesti niin ihana ja hieno hevonen, että itku tulee kun sitä ei ole mahdollisuutta ostaa. Tänä keväänä Hobbis jäi pois tunneilta, kun sillä alettiin treenaamaan ja kisaamaan, mutta oon sentään saanut nähdä sitä aina tallilla, vaikken ratsastamaan oo päässytkään. Jos se myydään niin en varmaan näe sitä enää. Elämä on niin epäreilua =(

Hopsu ennen kuin tuli Suomeen

Niin että jos joku haluaa ostaa mulle hevosen ja sponssata ylläpitoa, niin viestiä vaan! :D No joo... Nyt ku aloin avautumaan niin tekis mieli avautua lisääkin kaikista huolista, mutta en viitsi mitään henkilökohtasuuksia tänne kirjoittaa, eli ehkä tä angstaaminen jää sit tähän... No mutta, mulla on huomenna vapaapäivä, tai siis ei ole töitä eikä heppailuja, jei! Pitäisi ainakin kirjastossa käydä, ja tässä muutaman päivän oon aatellut, että pitäisi vihdoin saada itseään niskasta kiinni, ja mennä varaamaan tatska-aika! Saa nähdä jos uskallan...

Olipas nyt taas jotenki turha ja sekava postaus, mutta toivottavasti kelpaa... Katsotaan mitä viikko tuo tullessaan ja mistä jaksan tänne kirjoittaa, mutta loppuviikosta tulee sit ainakin kisapostausta ja muita heppajuttuja =) Ensi kertaan!

Viikonlopusta ja sen sellaista

Ja taas tulee tämäkin postaus päivän jäljessä, kun videolla kestää niin herttileijaan kauan ladata.

Näin on taas yksi viikko vierähtänyt ja kohta on jo joulu! Huh, mitä vanhemmaksi tulee, sen nopeemmin aika menee. Karseeta! Mutta joo, perjantaina mulla oli vaan ihanan lyhyt kolmen tunnin koulupäivä jonka jälkeen tulin kotiin nukkumaan, ja illalla oli sit äitin 50-vuotisjuhlat. Ei siis mitkään bileet, sukulaiset vaan tuli kahville ja näin. Pakko sanoa, että äiti oli kyl tehny hiton hyvät pöperöt! Jotain nami salaatteja ja kaks nami kakkua, NAM! Ja mun oli pikkuapulaisena pakko saada tehdä joulutorttuja =) Juhlien jälkeen menin sit kaverille ja sieltä baariin, jeejee.

Lauantai menikin kokonaan töissä, ja tänään olin Lenniä ratsastamassa. Sää oli aivan HIRVEÄ! Satoi kaatamalla ja tuuli kovin. Yök. Mulla oli kauheet suunnitelmat, et mennää  ajoissa tallille ja ratsastan ulkona, kun pitkästä aikaa Linda tuli kuvaamaan meita, että oltais saatu kunnon kuvia. No, suunnitelmat meni tän ihanan ilman takia pilalle, eli nyt on taas vaan videota. Poika oli vähän töttöröö-päällä, pelkäsi esimerkiksi Lindan turkoosia takkia, ja maneesissa vähän steppasi oven kohdalla, mutta yllättävän hyvin se käyttäytyi siihen verrattuna, millainen myrsky ulkona pauhasi! Lennin omistaja sanoi, että poika on alkanut kehittää alakaulaa itselleen, ja varsinkin esteillä huomaa sen vahvuuden, joten otin taas gramaanit alkuverkan ajaksi, ja otin sit pois, kun Lenni tuntui ihan hyvältä.

Ei taaskaan tehny mitään kummempia, jotain väistön tapaista koitin vääntää, muttei siitä oikein tullut mitään. Maneesissa oli muita hevosia, enkä pystynyt keskittymään kunnolla. Vieläkään ei olla sinne koulutunnille keretty, ja nyt alkaisi jo pikkuhiljaa olemaan aika ajankohtaista... Täytyy katsoa, koska ehdittäis! Ja sitten jos teitä yhtä älykkäitä anonyymeja tulee taas kommentoimaan, kuten siihen mun edelliseen postaukseen, niin juu, tiedän kyllä etten osaa istua Lennin ravissa, mun jalat heiluu ja istun vinossa.

Koulu alkaa lähenemään loppuaan, enää kolme viikkoa jäljellä! Ja sen huomaa kyllä työmäärästä. Miljoona tehtävää pitäis tehdä, ja sit pitäis tehdä kaikkea muutakin, kuin niitä koulujuttuja. Huoh. Ens viikko jatkuu taas samanlaisena, paitsi että lauantaina meen katsomaan Signmarkia, jos ehdin, ja sunnuntaina on Pedantissa ne harkkakisat =) Veikolla meen, luokkaa en vielä tiedä, mutta mitä luultavimmin 90cm, kun se meni viimeksi niin hyvin. Tässäpä tämä, heippu =)

Paluu arkeen ja alkuviikon heppastelut

Joo, arkeen on taas todellakin palattu, koulussa on hommia niin paljon että hiki tulee, ja töissäkin olin nyt tiistaina ja keskiviikkona. Maanantaina kävin sit ratsastamassa Lennin ekan kerran loman jälkeen, ja se olikin tosi kivalla päällä =) Otin gramaanit, kun aattelin, että herra saattaa vähän testailla kun muistaa etten oo pitkään aikaan käynyt, mutta enhän mä niitä mihinkään olis tarvinnut! Lennistä on tullut ihanan ryhdikäs ja sillä on tullut massaa tosi paljon lisää tän puolen vuoden aikana mitä oon sitä vuokrannut, ja nyt alkaa jo tuntua siltä, että pikkuhiljaa alkaa sujumaankin! Maanantaina se meni tosi kauniissa muodossa, ja saipa siitä aika hienon ravinkin irtoomaan. Ei tehty mitään ihmeellistä, askellajit vaan läpi ja vähän laukkatyöskentelyä ympyrällä. On se hieno poika =) Seuraavaks meen ratsastaa Lenniä sunnuntaina, katsotaan, mitä silloin keksitään.

Ja kuten todettu, tiistai ja keskiviikko meni töissä. Tänään olin Pedantissa taas hyppäämässä, menin Veikolla, mutta oli kyllä niin turha tunti, että huh huh. Sijainen piti tunnin ja meitä oli vielä kuusi ratsukkoa tunnilla, että ei tosiaan mennyt putkeen. Tai siis ei meillä nyt niin kovin huonosti mennyt, kun ei oikeastaan mitään tehtykään. Verkattiin kauan ja hypättiin muutama hassu este ja se siinä. Ainut hyvä asia tunnissa oli, että kerrankin sain Veikon tulemaan esteelle melko suorassa, eikä se vastustellut vasenta pohjetta niin kovin. Mutta en jaksa edes tarkemmin selostaa kun oli niin turhaa. Tässä kuitenkin pieni videopätkä:

Huomenna mulla onkin sit vaan kolme tuntia koulua, jonka jälkeen aattelin käydä solkussa, ja illalla on äitin 50-vuotisjuhlat, jonka jälkeen meen varmaan johonkin kaupungille käymään. Lauantaina töitä ja sunnuntaina sitä Lenniä ratsastamaan. Jos vaikka saisin kuvaajan sunnuntaille, että saisin Lennistäkin tuoreita kuvia tänne, kun hän on niin hieno =) Ainiin, laitin tohon banneriksi tollasen kuvan Lennin jaloista... (XD) On toi kai parempi kuin ei mitään? :D Mielipiteitä? Itseasiassa toi on mun mielestä ihan kivannäköinen, ja kun en osaa mitään kuvankäsittelyohjelmia käyttää, niin en ton parempaan pystykään! Mutta jos jonkun silmää ei miellytä, niin saa kernaasti tehdä mulle bannerin! Mutta eipä tänään muuta, heippis!

Pedantin estekurssi

Sain tän postauksen valmiiksi vasta tänään maanantaina, joten älkää ihmetelkö, jos ajanmääreet heittää päivällä :D

Olin siis Pedantissa tänä viikonloppuna estekurssilla, kurssi kesti kaksi päivää ja siihen sisältyi neljä tuntia ratsastusta. Menin molemmat päivät Veikolla =) Kyllä muuten tuntui lihaksissa melkeen kolmen viikon ratsastustaon jälkeen, kun heti veti kaks tuntia ja tänään vielä toiset. Mahtaa olla huomenna paikat kipeet :D No mutta, ekalla tunnilla tehtiin siis puomi- ja kavalettiharjoituksia, ja treenattiin tasapainoa menemällä erilaisia linjoja ilman jalustimia ja ilman käsiä. Eka tunti meni ihan jees, joskin ympyrällä olleet kavaletit tuotti hieman vaikeuksia, ja kun tultiin pitkää puomilinjaa ilman käsiä, Veikolla lähti vauhti kiihtymään vähän liikaa, mutta kyydissä pysyttiin :D Ekaa tuntia ei valitettavasti ollut ketään kuvaamassa. Tunnin jälkeen mentiin syömään ja teoriatunnilla puhuttiin paikkojen katsomisesta, estehevosen kehityksestä ja vähän sekasin oikeestaan sellasista asioista, jotka mieleen sattui juolahtamaan :D

Tokalla tunnilla tehtiin aluksi sit vähän kontrolliharjoituksia kavaleteilla, jonka jälkeen harjoiteltiin johtamista ja tiukkaa kääntämistä kahdeksikolla, jossa oli kavaletti-kavalettipysty"sarja", joka oli sillee hassusti vielä vinossa. Pikku hyppytauon jälkeen mulla oli vähän hakusessa, että kuin paljon niihin hyppyihin mentiinkään mukaan, mutta kyllä sekin sit lopuks sujui :D Sitten alettiin tulemaan erilaisia suhteutettuja välejä askelmääriä muuttaen, ja lopuksi pientä rataa. Tunti meni kokonaisuudessaan sit loppujen lopuks ihan hyvin, ja nyt on sit videota ja kuviakin =) Äiti otti videota, ja kamerasta loppui harmittavasti akku, ja nyt viimeinen pätkä on sit kaikkein huonoin pätkä :D Oikeesti saatiin lopuksi sit vielä ihan meneviä suorituksia =) Kuvat (c) Annemari Toivonen

Raivotauti..?

Toinen päivä aloitettiin sit heti tehokkaasti ja hypättiin paljon heti ekalla tunnilla. Alkuun tehtiin vähän samaa harjoitusta kuin eilen aluksi, siis sitä kavaleteilla kahdeksikolla kääntämistä, nyt ne vaan oli suoraan keskihalkaisijalinjalla. Sit tultiin taas parit suhteutetut ja pientä radan tynkää, ja lopuksi hypättiin viel linjaa, jonka jälkimmäinen okseri oli lopuksi jotain 110cm tienoilla ja varmaan yhtä leveä. Eipä oo hetkeen tullut niin isoa hypättyä, mut ihan jeessisti se meni =) Äippä oli kuvaamassa, ja seuraavassa video:

Ruokailun jälkeen jatkettiin toiselle tunnille, jossa hypättiin rataa, jotka otettiin sit videolle. Eka hypättiin tehtävät yksitellen läpi, parit suhteutetut ja sarjaa, ja lopuksi sit sitä rataa muutaman kerran korottaen. Ihan hyvin meni, mutta mulla tuli melkeen joka hypyssä sellanen ihme ylöspäin myötäys, vaikka sen pitäisi mennä eteenpäin! Ei mulla ennen tommosta oo ollut! :D Lopuksi sitten katottiin meidän kuvatut radat ja saatiin niistä palautetta. Seuraavat kuvat myös (c) Annemari Toivonen

Tätä tarkoitin sillä vammasella myötäyksellä...

Veikkovara ja pellemyötäys

Heh, tulipas paljon kuvia... :D No, parempi sekin, kuin ei yhtään kuvia, eikös!? Mutta joo, kokonaisuudessaan oli kyllä tosi kiva ja hyvä kurssi, sai taas vaihteeksi vähän miettiäkin, mitä siellä esteiden välissä tekee. Tuli hyvää palautetta omasta ratsastuksesta, ja sain jopa muutaman pikku ahaa elämyksen. Hyvillä mielillä jatketaan treeniä! 4.12. ois taas Pedantissa harkkakisat, osallistun luultavasti Veikolla 90cm luokkaan =)

Eipä tähän väliin muuta, arkeen on palattu ja viikko jatkuu taas hevostellen ja muiden arkiaskareiden parissa. Ensi kertaan!

Thaimaa 2011

Kerrataanpa vielä kerran missä oon oikeen ollut, kun sehän ei oo vielä tullu esille! Oltiin siis Thaimaassa Phuketissa, Nai Yang Beachillä kaks viikkoa juhlimassa äitin syntymäpäiviä! Asuttiin koko kaks viikkoa Dewa Phuket nimisessä hotellissa, missä meil oli kahden makuuhuoneen huoneisto, johon kuului kaks kylppäriä, olohuone, keittiö ja parveke. Lennot+hotelli oli ihan naurettavan halvat, eikä todellakaan osattu odottaa noin hienoa kämppää tolla hinnalla, mut eipä parane valittaa!

Äitin ja iskän kylppäristä

Mun ja siskon makkari (ei oo siivottu...)

Olkkari

Keittiön pilkahdus ja minä edustamassa =)

Hotellin allasalueelta Loy Krathong juhlan jälkeen

Huoneistojen allasalue

Itse Nai Yang on noihin Phuketin suosituimpiin rantoihin verrattuna miljoona kertaa rauhallisempi ja pienempi. Nai Yang on noin 5 minuutin ajomatkan päässä Phuketin lentokentästä, ja iso osa siitä kuuluu Nai Yangin kansallispuistoon. Puisto jatkuu rantatietä pitkin lentokentälle ja vissiin vielä sen toisellekin puolelle. Toiseen suuntaan rantaa pitkin kulkee Nai Yangin rantakatu, jossa kaikki "elämä" on. Rannassa on paljon ravintoloita, jotka levittää pöytänsä rantahietikolle. Koko Nai Yangilla oli vain ihan muutama "kunnon" ravintola, muut oli näitä rantapaikkoja. Mitään yökerhoja ei ole, eikä katukaupustelijoita juuri nimeksikään. Muutama minimarketti oli, ja kun lähtee rannasta pois päin, tulee vastaan koulu, tori jossa järjestettiin aina tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin markkinat, Wat Mongkolin temppelialue, ja sitten alkaakin sellainen isompi tie, josta pääsee sitten noihin suositumpiin paikkoihin.

Meiän rantalauma (yksi niistä)

Markkinoilta

Viidakkobaari

Wat Mongkolin temppelialuuelta

Nai Yangin kansallispuiston ravintolan pihaa

Nai Yang Beach

Lisää biitsiä

Hmm, sit pitäis varmaan kertoo mitä me siellä oikeen tehtiin? :D No totuus on, ettei oikeastaan paljon mitään. Tä oli nyt meidän neljäs kerta Phuketissa, ja se alkaa olla jo aika nähty paikka. Enimmäkseen vaan löhöttiin rannalla, ja iltasin käytiin syömässä ja vietettiin aikaa perheen kesken. Ensimmäisenä iltana käytiin Patong Beachillä, koska pikkusiskollani oli synttärit, ja hän välttämättä halusi sinne. En kyllä tajua miksi, koska se oli ihan kamala paikka! Hirveesti turisteja, hirveesti kaupustelijoita, hirveesti liikennettäm hirveesti melua, hirveesti kaikkea ällöä. Ehkä jos haluaisi lomaltaan vaan ryyppäämistä, se sopisi hyvin, mutta itse en tykännyt yhtään. Käytiin sit siellä vaan syömässä ja vähän kierreltiin kauppoja, muttei sitäkään jaksanut kun joka kulmassa joku kiljuu "heloo mis juu kän trai!!!!!". Ei me siellä sit kovin kauaa viihdytykään, joten turha reissu oli! Ainut hyvä asia siellä oli, et siitä ravintolasta missä oltiin, ainakin mä sain ihan hiton hyvää ruokaa! Heh, en näköjään ole edes vaivautunut ottamaan sieltä kuvia :D

Kuten jo todettu enimmäkseen siis vaan löhöiltiin ja hengailtiin. Mä ja äiti käytiin rannalla thaihieronnassa, joka oli tietenkin hyvä ja noin, siinä vaan keskitytään enemmän kaikkeen muuhun kuin selkään, niskaan ja hartioihin, että kyllä mä valitsen mieluummin ihan perinteisen hieronnan :D

Rannalla vaan

Hierottavana

Yks päivä käytiin sit sellasessa gibbonien luontoonpalauttamiskeskuksessa, ja samassa paikassa oli sit myös sellanen vesiputous, jota olinkin halunnut mennä katsomaan, eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Tai itseasiassa nä molemmat sijaitsi sellasella luonnonsuojelualueella, jossa oli sellanen polku joka sit loppujen lopuks ois jatkunut jonnekin tosi syvälle viidakkoon, mutta me ei ihan oltu varauduttu mihinkään patikointiin, niin ei kävelty kauheen pitkälle. Ois kyllä ollut mielenkiintoista mennä ihan sinne syvälle asti, kun siellä opastauluissa esiteltiin, mitä kaikkia elukoita siellä asustaa. No mutta kuitenkin, tämä gibbonikeskus oli siis sellanen, että sinne tuodaan ihmisillä lemmikkeinä olleita ja muuten kaltoin kohdeltuja gibboneja, ja ne yritetään parittaa, ja sitten ne perheet palautetaan luontoon jos kaikki onnistuu hyvin =) Valitettavasti siellä oli myös niitä yksilöitä, jotka on niin pahasti turmeltuja, ettei ne pärjäisi enää luonnossa. Ne olikin ainoat apinat, jotka oli esillä. Ne, joilla oli mahis palata luontoon, oli sitten jossain kauempana turistien näkymättömissä, että saavat mahdollisimman vähän kosketusta ihmisen kanssa. Se vesiputous oli sitten pienen kävelymatkan päässä sen "luontopolun" varrella, ja olikin aika hieno. Ois tehnyt mieli mennä sinne pulikoimaan, mut en viittinyt, kun ei ollut vaihtovaatteita mukana ja taksikuski ei ois varmaan tykännyt kun tuun sen autoon märillä vaatteilla :D

Nuokin, jotka ei voi enää palata luontoon oli aika kaukana, eikä ihan häkkien viereen päässyt, niin ei mikään kovin hyvä kuva :D Mutta siellä on gibboni killumassa

Luontopolulta, putoksen alajuoksulta

Itse putous

Banaanipuun kukka :D En ole ennen tiennyt, et banaanitkin kukkii!

Sit yks aamu lähdettiin snorklaamaan, kun meidän hotellila järjestettiin sellanen reissu ja saatiin tingittyä hinnasta sen verran :D Ei se kyllä silti halpa ollut, eikä ainakaan hinta-laatusuhde ollut kohdillaan :D Retkeen piti siis kuulua joku lounaan tapainen ynnä muuta mutta ei meille kyllä mitään tarjottu :D Ehkä johtu siitä tinkimisestä... Sit sattui vielä huono tuuri ja tuuli tosi kovin, ja kun päästiin sit sinne pienelle saarelle, jossa piti snorklata, niin siellä oli niin kova allokko, ettei koko hommasta oikeen tullut mitään. Olipa vielä niin kova ristiaallokko, että sisko ja isä tulivat merisairaiksi ja ruokkivat kaloja jollain muulla kuin paahtoleivällä (jota me niille siis heiteltiin). No kaloja oli joka tapauksessa paljon ja onhan se snorklaus aina kivaa =)

Meiän "opas" sai kalan kiinni

Fisuja =)

Mitäs muuta sitten... No tiistaina 15. päivä lähettiin Kata Beachille yhdeksi yöksi, kun äitillä oli sillon synttärit ja aateltiin sitten mennä vähän hienompaan paikkaan syömään ja sillee. Yövyttiin Orchidacea Resort nimisessä hotellissa, joka oli kyllä aika huono! Tai siis, ei olisi ollut huono jos lähtisin vaikka poikaystävän kanssa kahdestaan matkaan, ihan perus kahden hengen huoneet ne oli, mutta kun oli siihen asti asunut 4 tähden huoneistossa, se tuntui aika surkealta :D Sitä paitsi toisessa huoneessa haisi home. Allasalue oli kyllä tosi kiva, siinä oli ihan jees allasbaari/-ravintola ja hierontapaikka. Käytiinkin siinä äitin kanssa, tarjosin äitille synttärien kunniaksi hieronnan ja itse menin pedikyyriin. Illalla mentiin sit Buffalo Steak House nimiseen ravintolaan syömään, joka on siis vissiin jonkun ruotsalaisen omistama länsimainen ravintola ja vedettiin siellä jotkut pihvit, ei kyllä ollu mitkään huiput, mutta samapa tuo :D Seuraavana päivänä mentiin sit vielä ihan Katan rannalle muutamaks tunniks ennen kuin lähettiin takasin Nai Yangille.

Ollillari ja Oona Kielo Mr.

Ihkua =)

Äipän lankkupihvi (tärkeä kuva)

 Olikohan sit viel jotain... No yhtenä päivänä käytiin Central Festival ostoskeskuksessa, ostin sieltä vähän jotain en nyt jaksa selostaa :D Sit ei varmaan muuta. Isänpäivä meni totaalisen plörinäksi, mut onneks ilta pelastui, kun mentiin kämpille ja tehtiin yhessä sapuskaa ja katottiin leffaa =) Tehtiin pari kertaa paistettuja panaaneja jätskin kera ja se oli niin hiton hyvää, et laitanpas vielä siitä kuvan!

Nam!!!!!

Kaiken kaikkiaan oli kiva reissu, mitä nyt pikkusisko teineili ja kiukutteli ja vähän latisti tunnelmaa. Ja tosiaan kun neljättä kertaa Phuketissa oltiin, niin ei ollut enää mitään sellasta ihmeellistä nähtävää, mutta kyllä tollanen rentoutumislomakin ihan hyvää teki! =) Ja Nai Yang oli tosi ihanan rauhallinen paikka ja ranta oli ihan täydellinen. Ilmat oli nyt myös paljon kivemmat kuin helmikuussa, jolloin me ollaan aina ennen oltu. Nyt lämpötila heitteli kolmenkympin molemmin puolin, välillä oli jonkin verran pilviä ja vettä tiputteli vissiin yhtenä tai kahtena päivänä. Joka ilta kuitenkin ukkosti ja öisin satoi aina, mutta eipä se haitaanut, kun ei yöllä missään oltukaan :D Ainut miinus Nai Yangissä oli se, että siellä ei ollut sellaisia parempia ravintoloita kuin ne ihan muutama hassu, ja kun koko poppoo oli sairastanut mahataudin, pelotti hiukan käydä niissä rantapaikoissa, mutta ei kuoltu kuitenkaan =) Mutta kaipa sekin ranta kokoajan laajenee, ja varmaan muutaman vuoden päästä siellä on jo vähän vilkkaampaa. Itseasiassa on siellä vielä toinenkin miinus, nimittäin se, että roskia on joka paikassa. Noilla suosituimmilla rannoilla tätä ongelmaa ei mun muistaakseni ainakaan näin pahana oo ollut, mutta Nai Yangissa sitä paskaa oli kyllä joka paikassa. Tai siis tottakai hotellialue oli siisti, mutta katujen varret oli roskia täynnä.

Tämä postaus on nyt tässä, en jaksa enää kirjoittaa ja oon niin väsynyt, etten edes muista puuttuuko tästä nyt jotain :D Tänään olin tosiaan siellä estekurssilla joka jatkuu viel huomiseen, joten varmaan huomenna tai maanantaina tulee sitten kurssipostaus! Nyt hyvät yöt =)

Suomessa ollaan!

Juu heippa vaan, takaisin ollaan tulti eilen illalla ja blogin kirjoittelu jatkuu =) Mulla on tänään ja huomenna Pedantissa estekurssi, etten välttämättä ehdi mitään hienoa matkapostausta tässä välissä tekemään, mutta ens viikolla tulee sit paljon juttua =)

Terkkuja Thaimaasta!

Jepjep, täällä ollaan ja kyllä kelpaa! Meilla on ihan hiton hieno huone, tai siis huoneet! Kaksi makkaria, kaksi kylppäriä, keittiö, olohuone ja iso parveke. Ranta on lähellä ja täällä on ihanan rauhallista verrattuna esim. Patongiin, missä käytiin ekana iltana. Hyi! Nyt ollaan täällä siis kolmatta päivää. Ajattelin vaan tulla laittamaan pikku tiedotuksen, että hengissä ollaan =) Ja näköjään mulla on nyt huimat 30 lukijaa, wuhuu! Kiitosta vaan =) Postausehdotuksia ja kommenttia saa edelleenkin mielellään laittaa! Mutta nyt takaisin lomailun pariin, heippu!

Söpö poni meidän hotellin "takapihalta"

Meikä ja Mojito, oli pahaa! Rusketus ei vielä kovin kummoinen :D